Kari Paananen

27.1.2020

Suomesta on tehtävä kyvykkyystalous

Harva se viikko saamme lukea siitä, kuinka yrityksissä vähennetään väkeä YT-neuvotteluiden vuoksi. Samaan aikaan uutisissa puhutaan myös työvoimapulasta, osaajien puutteesta ja siitä, kuinka esimerkiksi ohjelmisto- tai rakennusalalla on vaikea löytää riittävästi väkeä töihin. Ongelma on kansantaloudellinen haaste, mutta se konkreettinen kipupiste myös yrityksissä. Joissakin joudutaan irtisanomaan ihmisiä, koska heidän osaamisensa ei enää vastaa yrityksen nykypäivän tai tulevaisuuden haasteisiin. Toisissa ei löydetä tekijöitä, joiden avulla menestystä rakennetaan.

Mistä tämä ongelma johtuu? Miten se voitaisiin ratkaista?

Ongelma on se, etteivät suomalaisyritykset eivät ole kovin hyviä tunnistamaan, millaista kyvykkyyttä niillä on. Kyvykkyyttä haaskataan.

Kyvykkyys ei ole sama asia kuin osaaminen. Kyvykkyys on enemmän. Kyvykkyys syntyy osaamisesta, motivaatiosta ja intohimosta. Voi olla, että ihmisellä on osaamisvaje, mutta hänellä on motivaatio ja intohimo. Tällaisessa tilanteessa osaamisvaje on usein varsin helppo täyttää.

Ihmisellä saattaa olla sekä osaamista, motivaatiota että intohimoa, mutta yrityksessä ei vain tiedetä sitä. Yrityksissä tiedetään varsin huonosti, millaista kyvykkyyttä niiden henkilöstöllä on. Se johtaa siihen, että ratkaisuna pidetään aina automaattisesti rekrytointia. Se puolestaan johtaa talossa jo olevien kyvykkäiden ihmisten vajaakäyttöön, ihmisten turhautumiseen ja boreoutiin.

Kyvykäs tekee tulosta

Kyvykkyys on se voimavara, joka johtaa yritysten ja organisaatioiden menestykseen. Kun ihminen osaa, on motivoitunut ja hänellä on palo, hän tekee tutkitusti parempaa työtä ja tulosta. Se johtaa siihen, että yritykset saavuttavat tavoitteensa ja menestyvät. Se puolestaan johtaa siihen, että Suomi Oy menestyy paremmin.

Kun kyvykkyyttä ei ole tai sitä haaskataan, yritykset eivät pysty toteuttamaan strategiaansa.

Kun yritykset tunnistavat, millaisia kyvykkyyksiä ne tarvitsevat ja millaista kyvykkyyttä niissä on, syntyy työn liekki ja palo, joka kumpuaa siitä, että ihmiset tekevät itselleen ja yritykselle merkityksellisiä asioita.

Kyvykkyyden johtaminen on täysin kriittistä yritysten menestymiselle. Vain kyvykäs yritys pystyy viemään strategiansa käytäntöön.

Yrityksissä tarvitaan kyvykkyysmuotoilua, joka auttaa niitä näkemään, millaista kyvykkyyttä niissä tarvitaan ja auttaa löytämään oikeaa kyvykkyyttä. Kun näin tapahtuu, se näkyy myös viivan alla. Bridge Impact haluaakin, että Suomi olisi kyvykkyystalouden mallimaa.