Kari Paananen

3.2.2020

Suomi on täynnä potentiaalista kyvykkyyttä

Ihminen on kyvykäs, kun hän saa sovittuja asioita aikaiseksi. Meillä kaikilla on kyvykkyyttä toimia erilaisissa tilanteissa. Jokainen meistä rakentaa jatkuvasti, tietoisesti tai tiedostamattaan, omaa kyvykkyyspankkiaan elämänsä aikana. Me opiskelemme ja kohtaamme erilaisia tilanteita, ihmisiä ja toimintaympäristöjä niin töissä kuin vapaallakin. Me onnistumme ja mokaamme, me havainnoimme ja opimme. Jatkuvasti ja koko ajan. Meille kasvaa osaamista ja löydämme asioita, joiden parissa viihdymme ja toisaalta tunnistamme tilanteita, jotka eivät oikein maistu. Näistä opeista rakentuu potentiaalinen kyvykkyytemme – ja sitä on meillä kaikilla.

Miksi potentiaalinen kyvykkyys? 

Niin kauan, kun emme pysty ottamaan käyttöön kasvattamaamme kyvykkyyttä, se on vain potentiaalista kyvykkyyttä. Meidän tulee löytää tilanteita, joissa pääsemme hyödyntämään meille kertynyttä osaamista ja intohimoa täysimääräisesti. Silloin potentiaali realisoituu ja hyviä asioita alkaa tapahtua.

Saan työssäni päivittäin useita yhteydenottoja työntekijöiltä, jotka kertovat haluavansa löytää jotain uutta työrintamalla. Ylivoimaisesti suurimmat syyt vaihtamishaluun etenkin kaikkein nohevimmilla työntekijöillä liittyvät kyvykkyyden käyttöön tai kehittämiseen: ”Nykyisessä tehtävässäni en pääse käyttämään osaamistani täysimääräisesti” ja ”En pääse kehittymään urallani haluamaani suuntaan tai kehittämään osaamistani.” Lähiesimiehet eivät selvästikään ole riittävän tietoisia tiimiläistensä kyvykkyyksistä, kehittymistoiveista tai intohimon kohteista. Onko tämä seurausta ajan, kiinnostuksen vai johtamisosaamisen puutteesta?

Kyvykkyyden hukkaa ja hävikkiä

Tapaan paljon yritysten toimitusjohtajia ja kuulen usein, että heidän tämän päivän suurimpia tuskiaan ovat haasteet löytää oikeanlaista kyvykkyyttä muuttuviin tilanteisiin ja se, että parhaat työntekijät lähtevät toisiin hommiin. Tosin sanoen ”War of talent”.

Nämä työntekijöiden ja työnantajien kommentit kertovat minulle valtavasta potentiaalisen kyvykkyyden hukasta ja hävikistä.  Suomalaisten yritysten tulisikin selvittää tarkasti ja systemaattisesti analysoiden millaista kyvykkyyttä he tarvitsevat tulevaisuutensa rakentamiseksi, ja sen jälkeen katsoa tiukasti omiin riveihinsä ja selvittää minkälaista huikeaa potentiaalista kyvykkyyttä sieltä löytyy. Me Bridge Impactissa kutsumme tätä tekemistä kyvykkyyden johtamiseksi.

Kun oikeilla kyvykkyyksillä varustetut ihmiset pääsevät heille oikeisiin tehtäviin, seuraa väistämättä win-win-tilanne. Työntekijät pääsevät hyödyntämään potentiaalista kyvykkyyttään ja yritys onnistuu omissa tavoitteissaan. Työn merkityksellisyys ja taloudellinen menestys kohtaavat.

Haastan siis kaikki suomalaiset yritysjohtajat laittamaan heti yrityksensä potentiaalisen kyvykkyyden hyötykäyttöön ja kasvattamaan suomalaista kyvykkyystaloutta!