5 tekijää, joista kyvykkyys koostuu

Modernin johtajan tärkein taito on osata rakentaa organisaatioonsa kyvykkyys toimia muutoksessa ja toteuttaa tarvittavat toimenpiteet nopeasti.

Toimitusjohtajan arvo mitataan loppukädessä siinä, kuinka hyvin hän pystyy saavuttamaan yrityksen strategiasta nousevat tavoitteet.  Hänen englanninkielinen tittelinsä Chief Executive Officer onkin erittäin kuvaava.  Hän vastaa loppukädessä siitä, että strategian ”kärkihankkeet” tai ”must-win-battlet” pannaan toimeen, jotta yritys saavuttaa tavoittelemansa kestävän ja kannattavan kasvun.  Jos toimitusjohtaja epäonnistuu, alkaa hänen jakkaransa usein heilua. 

Koska yritysten toimintaympäristö muuttuu kiihtyvällä vauhdilla, kasvaa myös niiden tarve pystyä vastaamaan muutoksiin mahdollisimman nopeasti. 

Eräs toimitusjohtaja sanoikin, että yrityksen rakentaminen markkinajohtajaksi on saattanut viedä 30 vuotta, mutta kaikki voi tänä päivänä tuhoutua 18 kuukaudessa, jos ei pysy hereillä ja pysty toimimaan muutoksessa tehokkaasti.  

Niinpä voikin sanoa, että modernin toimitusjohtajan tämän päivän tärkein taito on osata rakentaa omaan organisaatioonsa kyvykkyys toimia muutoksessa ja toteuttaa tarvittavat toimenpiteet nopeasti.

Mitä kyvykkyys tarkoittaa?

Mitä tarkoittaa organisaation kyvykkyys?  Eräs avainasiakasyritykseni toimitusjohtaja kiteytti asian loistavasti: ”On täysin absurdia puhua organisaation tai yrityksen kyvykkyydestä.  On vain ihmisten kyvykkyys. Ihmiset joko toimivat tai eivät toimi. He suunnittelevat prosesseja ja järjestelmiä, jotka sitten ottavat tai eivät ota käyttöön.”

Kyvykkyyden johtamisessa on siis loppujen lopuksi kysymys ihmisten johtamisesta.  

Kyvykäs ihminen saa haluttuja asioita aikaan halutulla tavalla. Kun kyvykkäitä ihmisiä on yrityksessä riittävästi oikeilla paikoilla, myös organisaatiosta tulee automaattisesti kyvykäs.

Millaisista tekijöistä ihmisen kyvykkyys koostuu?

Olen kysynyt tämän kysymyksen sadoilta ihmisiltä, ja ylivoimaisesti tyypillisin ensireaktio on se, että kyvykäs ihminen osaa asiansa. Hänellä on tarvittavat taidot asian hoitamiseksi. 

Osaaminen on kyvykkyyden osatekijä, mutta vain osatekijä. Entäpä jos kyseinen ihminen ei vain halua, vaikka osaisikin. Jostain syystä hänellä ei ole motivaatiota tehdä asiaa. 

Itse asiassa tutkimukset osoittavat, että esimerkiksi muutoshankkeiden epäonnistumisten suurin tekijä on ihmisten vastarinta eli haluttomuus muuttaa toimintaansa. Kun henkilö osaa, mutta ei halua, hänellä ei ole kyvykkyyttä toteuttaa. Jos ihmisellä on halua, pystyy hän myös oppimaan.

Toinen kyvykkyyden elementti, kenties se kaikkein tärkein, on halu, innostus, motivaatio.

Kuvitellaan tilanne, jossa toimitusjohtaja on löytänyt avainpositioon osaavan ja intoa puhkuvan ihmisen toteuttamaan kärkihankettaan. Nytkö alkaa tapahtua? No, ei aivan. Osaavan ja innokkaan henkilön kyvykkyys on ainoastaan potentiaalista kyvykkyyttä, jos se ei käänny yrityksen tavoitteita edistäväksi toiminnaksi.

Ihmisen täytyy ymmärtää ja sisäistää tavoitteet.Hänellä pitää olla selkeä fokus tekemisessä. Hänen täytyy ymmärtää, mihin hänen kannattaa ohjata osaamisensa ja halunsa. Ymmärryksen puute onkin tutkitusti myös yksi suurimmista strategioiden toteuttamisen pullonkauloista. Suunnattu toiminta on kolmas kyvykkyyden elementti.

Nyt meillä on käsissämme ihminen, joka osaa, haluaa ja ymmärtää, mihin suunnata kyvykkyytensä. Sitten vain hommiin?

Usein, etenkään työympäristössä, ei ole sama, miten tavoitteet saadaan aikaiseksi. Onko myyntipäällikkösi kyvykäs, jos hän saavuttaa tiiminsä kanssa myyntitavoitteet, mutta tavalla, jonka johdosta puolet tiimistä lähtee kilpailijalle hommiin? Tuskin. Neljäs kyvykkyyden osa-alue on tapa toimia.

Jotta ihmisen ja sitä kautta yrityksen kyvykkyys optimoidaan, täytyy vielä varmistaa, että ihminen saa tarvitsemansa tuen muulta organisaatiolta ja etenkin lähiesimieheltään.

Henkilön käytössä pitää olla oikeat työkalut, riittävät resurssit ja sparrausapua. Pitää huolehtia, että innostus ja positiivinen ote tekemisessä säilyy. Jos ihminen alkaa tuntea, että onnistumisen mahdollistava tuki puuttuu, se alkaa nakertaa innostusta, jolloin hänen kyvykkyyden taso laskee. Viides kyvykkyyden tekijöistä onkin onnistumisen mahdollistava tuki.

Onnistuminen edellyttää uudenlaista ajattelua johtamisesta

Kyvykkyyden johtamisen eli ihmisten johtamisen, tulee olla yrityksen johdon agendalla isoin kirjaimin.

Simon Sinekin sanoin: “Leaders are not responsible for jobs, they are responsible for people who are responsible for jobs”. 

Pitää muistaa, että kyvykkyyden johtaminen ei suinkaan ole helppoa, koska kyse on ihmisten johtamisesta ja jokainen meistä on omanlainen. Perinteinen toiminta ei riitä, vaan onnistuminen edellyttää rohkeaa ja uudenlaista ajattelua johtamisesta. 

Jos tarvitset tukea alkuun pääsemisessä, ota rohkeasti yhteyttä meihinBridge Impactissa. Me olemme ensimmäinen suomalainen yritys, jonka ydintehtävä on auttaa asiakkaita rakentamaan kyvykkyyttään. Bridge Impact on The Capability Company.