Jasmine Jussila

7.6.2021

Mitä ongelmaa olemme ratkaisemassa?

ongelmaa henri hietala business design

Design ei ole vain muotoilijoiden yksinoikeus. Konsulttiyhtiö CGI:n Henri Hietala kannustaa jokaista pysähtymään ja miettimään mitä ongelmaa todellisuudessa ollaan ratkaisemassa. Muotoiluajattelua tulee hyödyntää kaikissa funktioissa, niin IT-palveluissa kuin rekrytoinnissakin.

Oikean tekemisen ääreen päästään vasta silloin, kun työyhteisössä kaikki tunnistavat yhteisen ongelman. 

”Todellisen ongelman tunnistaminen on minulle design-ajattelun ytimessä”, toteaa Vice President Henri Hietala, joka siirtyi syksyllä liiketoimintamuotoilun vetäjän roolista CGI:n Sote-yksikköön palveluliiketoiminnan vetäjäksi. Työuransa aikana Hietala on työskennellyt monipuolisissa rooleissa HR- ja strategiajohtajana, tutkijana, konsulttina sekä muotoilujohtajana. 

”Sote on nyt valtavan uudistuksen keskellä. Haluamme tuoda perinteisesti IT-valtaiseen toimintatapaan enemmän asiakaskeskeisyyttä. Pyrimme selvittämään asiakkaiden todelliset toiminnalliset tarpeet ja muotoilemme tarjoamaamme vastaamaan siihen. IT:n on mentävä koko ajan lähemmäs asiakkaan liiketoimintaa.”

Muotoilu kasvattaa onnistumisen mahdollisuuksia 

Yrityksen maturiteetista riippuen, usein muotoiluajattelun mielletään olevan vain designerin velvollisuus. Hietalan mukaan näin ei kuitenkaan ole. Perinteisesti muotoilijoilla ei ole ollut kovin vahvaa bisnestaustaa, ja vastaavasti liiketoiminnan edustajilla ei ole vahvaa muotoiluosaamista. Pahimmillaan tämä johtaa siihen, että muotoilijat kutsutaan kaunistelemaan ratkaisuja vääriin ongelmiin. Liiketoiminnassa kaikkien tulisi jossain määrin olla kiinnostuneita ymmärtämään liiketoiminnan ongelmat syvällisemmin. Siinä muotoiluosaajat voivat olla suureksi avuksi. Hietala kuvailee liiketoimintamuotoilua hybridimalliksi design- ja bisnesajattelua. Suoraviivainen ratkaisujen etsiminen ei jätä tilaa hyödyntää muotoilun koko potentiaalia. 

”Muotoilijat eivät voi kytkeytyä systeemiin, jos yrityksessä muut eivät ole pysähtyneet miettimään mitä ongelmaa todellisuudessa ratkaistaan. Muotoilija voi hyödyntää metodeitaan vain, jos niille on kysyntää. Tämä kysyntä tulee halusta ymmärtämää paremmin haasteita ja mahdollisuuksia.” 

Hietalan mukaan rikkinäinen yhtälö toistuu pelottavan monessa paikassa, myös rekrytoinnissa ja roolituksissa. Oikean työnkuvan ja tavoitteiden määrittelyyn käytetään yleisesti liian vähän aikaa. CEO.worksin teettämän tutkimuksen mukaan 70 prosenttia työssä onnistumisen riskeistä liittyy rooliin ja sen kontekstiin. Vain 30 prosenttia riskistä liittyy työntekijään itseensä. Kun rooli ja siihen liittyvät odotukset ovat epäselvät, huippuyksilökään ei voi täysin onnistua.

”On tuuripeliä löytääkö oikea ihminen paikan, jos hakukriteerit ovat epäselvät tai jopa väärät. Myös organisaation eri rajapinnoilla voi olla eri käsityksiä siitä, mitä henkilö on tullut tekemään. Lähtöasetelma on silloin todella vaikea. Ideaalitilanteessa esimiehellä, alaisilla ja työntekijällä itsellään on sama käsitys työn prioriteeteista.”

Henri Hietala on vaikuttunut kyvykkyystoimisto Bridge Impactin Capability Design™ -metodista, jossa pysähdytään tarkastelemaan strategian kannalta tarvittavaa kyvykkyyttä. Kyvykkyyskartoitus varmistaa, että kaikilla on yhteinen ymmärrys työn prioriteeteista ja niistä taidoista mitä onnistumiseen tarvitaan. 

”Capability Design™ -metodin kautta roolin speksit kirkastuvat niin, että jokaisen on helpompi onnistua. Kun kyvykkyys ja rooli kohtaavat, syntyy arvokkaita klikkejä. Hyvin suunniteltu pohjatyö auttaa älyttömästi tämän päivän kiireisessä työelämässä.”

Kuka omistaa kyvykkyyden?

Hietala myöntää, että kyvykkyysteema tipahtaa usein huonosti HR:n ja bisneksen väliin. Hän näkee ongelmallisena sen, että vastuu ulkoistetaan HR:lle. 

”Todellinen vastuu on bisneksellä. En keksi toimialaa, jossa menestys ei lähtisi ihmisistä ja siitä, vastaako kyvykkyys tämän hetken ja tulevaisuuden tarpeita. Jotta HR voi ottaa askeleen kohti bisnestä, on liiketoiminnan otettava askel kohti ihmistä.”

Kyvykkyystoimisto Bridge Impact tuo oikeat tahot yhteen ja pakottaa heidät keskustelemaan strategiasta ihmislähtöisesti: Onko yrityksessämme kyvykkyys, jota vaaditaan strategian toteutumiseksi? Hietala myöntää, että keskustelu vaatii usein rohkeutta tunnustaa oman ja tiimin puutteellisuuden. Psykologisen turvallisuuden puuttuessa ongelmat pyritään helposti sivuuttamaan. 

”Organisaatio, jolta puuttuu kyky kohdata aidot ongelmat, näyttelee työelämän teatteria. Kaiken kehittymisen lähtökohtana on haasteiden ja puutteellisuuden tunnustaminen. Design-ajattelu auttaa saamaan prosessin liikkeelle.”