Ropo Capitalin nopea kasvu venytti HR:n saappaita

Rohkeasti kasvava Ropo Capital haluaa olla Pohjoismaidenjohtava laskun elinkaaripalveluiden tarjoaja vuonna 2023. Kunnianhimoinen visioloi painetta strategiselle, liiketoimintaa vahvasti tukevalle HR-funktiolle. KumppaniksiHR:n muutosmatkalle valittiin kyvykkyystoimisto Bridge Impact.

Ropo Capital uudistaa laskutuksen käytäntöjä tarjoamalla koko laskun elinkaaren kattavan palvelun. Yhtiön tarina alkoi, kun vahvasti startup-henkinen saatavien hallinnan automaatioon keskittynyt Trust Kapital osti Enfo Zenderin laskujen välityspalveluliiketoiminnan vuonna 2017. Henkilöstömäärä nousi yritysoston ja orgaanisen kasvun myötä parissa vuodessa 60-70 henkilöstä noin 260 henkilöön Suomessa ja Ruotsissa.

Tarve strategiselle HR-funktiolle tuli liiketoiminnasta.“Henkilöstömäärän kasvaessa tarvittiin yhtiötasolla parempaahenkilöstöjohtamista ja yhtenäisiä käytäntöjä. Liikkeelle lähdettiin pienenkipuilun kautta”, tunnustaa Ropon talousjohtaja Toni Rönkkö.

“Kasvun ja menestyksen mahdollistamiseksi HR oli saatavapois hallinnon nurkasta”, kuvailee Ropon HR-päällikkö Jenna Kokkonenlähtötilannetta. Tiimin sisällä turhautti, että henkilöstöjohtamisen ongelmattulivat HR:lle ilmi usein vasta siinä vaiheessa, kun ne olivat jo päällä.Halusimme oppia ennakoimaan, emmekä vain sammutella tulipaloja. Tahtotilana onolla jatkossa vahvemmin strateginen kumppani johdolle ja esimiehille.”

Työkaluja liiketoimintalähtöiseen kehitystyöhön

VaikkaHR-toiminnon kehittämisestä oli selkeä visio, Ropolla haluttiin hankkiakäytännön toteutukseen ulkopuolista näkemystä ja sparrausapua kokeneeltaHR-toimijalta. 

Bridge Impact on Suomen ensimmäinen kyvykkyystoimisto jahyödyntää toiminnassaan Capability Design™ –metodia. Kyvykkyysajattelumallinlähtökohtana on, että hyväkin tekijä voi epäonnistua, jos kyvykkyydenosa-alueet eivät ole kunnossa. Osaamisen lisäksi on oltava motivaatiota,mahdollistavaa johtamista, ymmärrystä tavoitteista ja omista vaikutusmahdollisuuksista.

Bridge Impactin liiketoimintalähtöinen ajattelumalli tekivaikutuksen. “Meillä meni Bridge Impactin Kari Paanasen kanssa ajatuksethyvin yksiin siitä mitä strateginen ja liiketoimintalähtöinen HR parhaimmillaanon”, Toni Rönkkö kuvailee. Keskusteluissa painottui strategian sisäistäminen,jotta HR voi etupainotteisesti ottaa kantaa asioihin. “Tämä ajatusmaailma sopiihyvin yksiin Ropon arvojen kanssa. Olemme tuloshakuinen organisaatio jahalusimme jättää pois turhanpäiväisen HR-humpan.”

Liikkeelle lähdettiin nykytilanteen kartoituksesta. Keskusteluissaselvitettiin sen hetkisen tekemisen taso ja tahtotila tulevaisuudesta. Selvityksenpohjalta Bridge Impact laati ehdotuksen kehitystyön etenemisestä, jokakonkretisoitui kahden päivän työpajalla syksyllä 2019.

Koulutuksissa HR-tiimi pääsi kiinni strategisen HR:najatusmaailmaan konkretiatasolla harjoitusten ja esimerkkien avulla. Samalla kyvykkyysmalli otettiintiiviiksi osaksi Ropon henkilöstöjohtamisen strategiaa. Myös esimiestentyökaluja ja koulutuksia on kehitetty kyvykkyysajattelua hyödyntäen.

Hyödyt ylittivät odotukset

Vaikka odotukset kumppanuudelle Bridge Impactin kanssa olivatkorkeat, konkreettiset hyödyt kyvykkyysmallin hyödyntämisessä yllättivät. “Viimesyksyn jälkeen omalle HR-työlle on löytynyt punainen lanka. Priorisoimme jatoimimme tehokkaammin tiiminä ilman rönsyilyä”, Jenna Kokkonen sanoo.

Erityisestiesimiehiltä saatu palaute on ollut rohkaisevaa, mutta myös yhtiön johdonnäkemys HR:n roolista on muuttunut. Ropon HR on pystynyt asemoitumaan aiempaaparemmin liiketoimintaa tukevaan rooliin. Esimiehillä on nyt arjessa käytössään työkaluja, joilla sekä omaa ettätiimin tekemistä ja onnistumisen mahdollisuuksia voi arvioida proaktiivisemmin.

HR-strategian jalkautustyö on vielä kesken ja käytännöntasolla on vielä paljon opittavaa. “Haluamme HR:ssä haalia syvempää ymmärrystäRopon liiketoiminnasta, kilpailuympäristöstä ja työntekijöiden päivittäisestä tekemisestä”,Kokkonen sanoo. Tulevan syksyn työpajalta Kokkonen odottaa lisää työkalujakyvykkyyksien tunnistamiseksi.

“Kyvykkyysmalli on helposti ymmärrettävissä myöskäytännön tasolla. Capability Design™ -menetelmä osoittautui Ropolle hyvinhyödylliseksi työkaluksi. Sen avulla saimme konkretisoitua omaa tekemistä. Uskon,että myös kokeneemmat HR-ihmiset saavat siitä uuden näkökulman, jota voipeilata omaan tekemiseen”, Rönkkö huomauttaa.

Lue muiden kokemuksia Capability Design™ -metodista.